09 2223548    info@pianomestarit.fi
  Pianon ja flyygelin peruskorjaus ja eri työvaiheet


Jokainen soitin on erilainen

Jokaisen soittimen korjaus vaatii yksilöllistä huomiota. Koska vaikka kyseessä olisi saman merkkinen ja mallinen soitin, sattaa sen sisältä löytyä erilaisia ratkaisuja, mitoituksia tai rakenteita, joista jokainen täytyy korjata tai kunnostaa siten kuin se on rakennettu. Vanhat soittimet ovat, kuten vanhat talot tai muutkin rakennukset, kaikki yksilöitä.

Sata vuotta vanha soitin on kuin sormenjälki, jokainen niistä on aina hieman erilainen.




Osien kuluneisuus

Kuluneet osat merkitsevät epämääräisyyttä ja epätäsmällisyyttä. Ääni ei kuulosta, eikä kosketus tunnu soittajan sormiin tasaiselta. Jokut äänet voivat soida huomattavan poikkeavasti kuin toinen. Kuluneet osat tekevät myös soittimen koneiston säätämisen hankalaksi. Jos vaikka vasarat ovat todella kuluneet voi tiettyjen säätöjen tekeminen olla lähes mahdotonta.

Kosketustuntuma ja äänen muodostuminen soittajan painaessa kosketinta, koneiston liikkeistä aina vasaran lyömiseen kieleen on useiden pienien ja täsmällisten liikkeiden sarja. Tasaista kosketusta varten jokainen osa pitää olla riittävän hyväkuntoinen ja oikein säädetty, jotta jokainen kosketin tuntuu ja jokainen ääni kuulostaa täsmälleen samalta ja kauniilta kuin kaikki muutkin.

Yhden koskettimen takana ovat kymmenet koneiston osat ja jokaisella koskettimella omansa.




Puuosien rikkoutuminen

Äänipohjan halkeamat ovat helpoiten havaittava vaurio ilmankosteuden vaihteluista. Muita mahdollisia halkeamia esiintyy esim. viritystukissa ja kielisilloissa. Mitä isompi puukappale on kyseessä, sitä yleisemmin halkeamia syntyy. Mitä enemmän ilmankosteus vaihtelee, sitä enemmän ajan kuluessa puu haurastuu, elää ja halkeaa. Myös pienemmät puiset osat, johon kohdistuu jännitystä tai painetta rikkoontuvat yleensä ajan kuluessa.

Soitin (puuosien) kuivataan kuivaushuoneessa niin kuivaksi kuin mahdollista ennen korjauksen aloittamista. Kuivauksella pyritään siihen, että soitin ei normaaliolosuhteissa kokisi enää yhtä kuivia olosuhteita, eikä puu enää halkeaisi kovin herkästi. Suhteellisen ilmankosteuden suuret vaihtelut voivat toki aiheuttaa halkeamia myöhemminkin, mutta niitä voi välttää kostuttamalla ilmaa soittimen läheisyydessä kuivaan talviaikaan. Erityisesti koneelliset ilmanvaihtojärjestelmät ovat tehokkaita kuivattamaan ilmaa ja näin rikkomaan puuosia. Myös pianon vire muuttuu äänipohjan elämisestä kosteusvaihteluiden mukaan.

Pianon puiset materiaalit valitaan mahdollisimman suorasyisestä, oksattomasta, sekä ennen kaikkea kovista ja kestävistä puulajeista. Äänipohjassa on tyypillisesti käytetty suora- ja ohutsyistä kuusipuuta, viritystuksissa punavaahteraa ja muissa osissa esimerkiksi pyökkiä.




Soittimen purku

Peruskorjaus alkaa soittimen purkamisella. Soittimen kannet, ulkokuoren osat sekä koneisto ja koskettimisto poistetaan. Kielityksen jännite lasketaan ja kielet mitataan uusien kielien valmistusta varten. (kuva 1 ja 2)

Kielet, viritystapit ja runkorauta poistetaan. Runkoraudan poistamisen jälkeen voidaan vasta varmasti todeta soittimen viritystukin kunto. (kuvat 3 ja 4)

  kuva 1kuva 2

 
kuva 3kuva 4



Soitin siirretään kuivaushuoneeseen kuivumaan. Kuivaaminen on erittäin tärkeää, koska kuivausprosessin aikana tulevat esille myös sellaiset rikkoutuneet rungon kohdat, jotka eivät normaalissa huoneilman kosteudessa tule esille. (kuva 8)

Kuivauksen jälkeen pianon runko-osat korjataan. (kuvat 5, 6 ja 7) Korjaus tapahtuu edelleen kuivaushuoneessa.

Soittimen rakenteiden tulee olla kunnossa, jotta soitin kestäisi ainakin yhtä pitkän ajan kuin tähänkin asti. Kielten aiheuttama jännite vaihtelee pianoissa ja flyygeleissä noin 12 000 ja 20 000 kilon välillä (tavallisen perheauton paino on noin 1500 kg). Soittimen rakenteiden on tarkoitus tukea valurautarunkoa. Valurautarunko on kiinni soittimen rakenteissa usein kymmenillä isoilla ruuveilla ja yhdessä rakenne kestää kielten aiheuttaman jännitteen.

Tietyn merkkiset ja malliset valurautarungot ovat tyypillisiä murtumaan kovien jännitteiden vuoksi, mutta pääsääntöisesti rauta kuitenkin kestää lähes ikuisesti. Rungon murtumisen syinä voivat olla esimerkiksi kielten aiheuttaman jännityksen epätasaisuus raudassa, riittämätön puurungon tuki, raudan valuvirheet tai raudan suunnittelun epäonnistuminen. Syytä on kuitenkin usein hankala määrittää.

  kuva 5kuva 6

  kuva 7kuva 8, kosteusmittari



Äänipohjan korjaus

Äänipohjassa olevat halkeamat avataan ja niihin istutetaan uutta ehjää puuta. (kuvat 9 ja 10) Äänipohja on rakennettu tehtaalla kielien suuntaan kuperaksi, mutta halkeillut äänipohja on yleensä menettänyt kuperuutensa ja painunut tasaiseksi. Äänipohjan paikkaamisen yhteydessä kuperuus palautetaan, samoin äänipohjan takapuolella olevat rakennetta tukevat irronneet rivat liimataan kiinni äänipohjaan. (kuvat 11 ja 12) Äänipohjan kuperuudella sekä äänipohjan ja muiden puuosien eheydellä on suuri merkitys soittimen sointiin äänen täyteläisyyteen, voimakkuuteen ja kestoon.

  kuva 9kuva 10

  kuva 11kuva 12



Viritystukin korjaus

Viritystapit ovat kiinni viritystukissa. Jos viritystukki on rikki, ei virittäminen enää onnistu. Jokaisessa kielessä on jännitettä 70-120 kiloa ja pienikin halkeama heikentää viritystappien pitoa merkittävästi. Jos pianoa ei saa vireeseen, ei pianolla juuri ole käyttöä soittimena.

Vanha viritystukki poistetaan ja tilalle sovitetaan ja asennetaan uusi. (kuvat 13 ja 14) Jos viritystukin pinta on erikoinen ja avorautamallisessa soittimessa näkyvissä, voidaan viritystukin pinta säilyttää ja vaihtaa puu tukin sisälle. (kuva 15) Toisissa pianoissa on umpirauta, jossa viritystukkia ei näy ollenkaan.

Uuteen viritystukkiin porataan reiät viritystapeille ja dyypeleille. (kuvat 17 ja 18)

  kuva 13kuva 14

  kuva 15kuva 16

  kuva 17kuva 18



Kielisillan korjaus

Kielisilta välittää värähtelyn kielestä äänipohjaan. Jos kielisilta on rikki, ei värähtely välity kunnolla. Ääni kuulostaa heikolta ja epämääräiseltä, eikä soi enää niin puhtaasti kuin mahdollista.

Vanhasta, rikkinäisestä kielisillasta piirretään kaavakuva uutta kielisillan pintaa varten. (kuva 19) Vanhat nastat ja pintaosa poistetaan. Uusi pinta veistetään samanlaiseksi kuin alkuperäinen ja kielisillan nastoille porataan reiät ja uudet nastat lyödään paikoilleen. (kuvat 21-24)

  kuva 19kuva 20

  kuva 21kuva 22

  kuva 23kuva 24



Runkoraudan huolto ja sovitus

Runkokorjauksien jälkeen soitin siirretään pois kuivaushuoneesta. Runkoraudan sovituksen yhteydessä vanhoista kielistä syntyneet urat raudan kynnyksissä hiotaan tai agraffit vaihdetaan, jotta kielen soivan osan päätepisteet olisivat mahdollisimman puhtaat ja täsmälliset. Tällöin ääni soi mahdollisimman puhtaaksi ilman ylimääräisiä osasävelhuojuntoja.

Soittimen runkorauta sovitetaan paikoilleen siten, että kielipaine saadaan sopivaksi. Raudan korkeutta voidaan muuttaa nostamalla tai laskemalla kielien hännän puoleista sivua, jolloin paineen määrä muuttuu. Joissakin soittimissa on raudan korkeudensäätöpultteja, toisissa puisia kannatintappeja tai puinen reunus, jonka päällä raudan reuna lepää. (kuvat 25 ja 26) Kielistä johtuva kielisiltojen täsmällinen paine on tärkeä, jotta äänen värähtely kulkeutuu halutulla lailla kielestä kielisillan kautta äänipohjaan. Liian suuri paine saattaa aiheuttaa puuosien rikkoontumisia, liian pieni paine särinöitä ja äänen heikkoutta.

  kuva 25kuva 26


Bassokielien punonta ja kielitys

Soittimeen punotaan uudet bassokielet ja se kielitetään. (kuvat 27-30) Kielityksen jälkeen jännite nostetaan ja tehdään ensimmäiset viritykset.

Pianon teräskielien pituudet paksuudet vaihtelevat pianon teknisen suunnittelun mukaan. Jotta kieli soi oikealta korkeudelta, kielen jännitys on jo melko lähellä katkeamispistettään. Teräslankoja on pianossa ja flyygelissä noin kymmenen eri paksuutta, ohuet diskantissa ja paksummat keskialueella, vaikka silmämääräisesti kielet näyttäisivätkin kaikki samanlaisilta. (kuva 32)

Bassokielissä muuttuu sekä teräksisen sydänlangan, että teräksen päälle punotun kuparin paksuus niin, että kokonaispaksuus kasvaa bassoon päin mentäessä joka kielikuorolta. Alimmissa bassoissa voi kuparipunoksia olla päällekkäin kaksi, jotta tarpeeksi suuri kokonaispaksuus saavutetaan. Kielessä tulee olla tarpeeksi massaa, jotta se soi riittävän matalalta. Pitkän flyygelin bassokielten massa jakaantuu pidemmälle matkalle, jolloin se soi puhtaammin ja selkeämmin, kuin esimerkiksi matala piano, jossa on lyhyet ja paksut kielet.

  kuva 27kuva 28

  kuva 29kuva 30 "Pidä sinä kiinni, minä lyön"

  kuva 31kuva 32



Soittimen kasaus

Kielityksen jälkeen piano kasataan. Sokkeli, johon pedaalit mekanismeineen on kiinnitetty, kosketinpöytä ja mahdolliset koristejalat ja pyörät, kiinnitetään takaisin paikoilleen. Tämän jälkeen piano nostetaan takaisin pystyasentoon. Flyygelissä kielityksen jälkeen siirrytään koneiston huoltoon.

  kuva 33kuva 34




Koneiston huolto

Soittimen koneisto puhdistetaan. Koska koneisto kuluu soitettaessa kuluneet osat vaihdetaan tai huolletaan, kuten esimerkiksi vasarat tai sammuttajahuovat. Myös pääjäsenet voidaan vaihtaa kuvat 35 ja 36

  kuva 35kuva 36



Kuluneet vasarat vaihdetaan uusiin, (kuva 37) flyygeleissä vaihdetaan usein myös vasaran varsi akseloinnin kulumisen tai jumiutumisen takia. Myös varressa kiinni oleva rulla voi olla kulunut tai painunut epämuotoseksi. (kuvat 39 ja 40) Sammuttajiin voidaan vaihtaa vain huopa tai myös sammuttajan puinen pää. (kuvat 41 ja 42)

 
kuva 37

  kuva 39kuva 40

  kuva 41kuva 42



Vanhat sammuttajat kovettuvat ja painuvat kasaan, jolloin niiden sammutuskyky heikkenee ja äänet tuntuvat soivan liian pitkään. (kuva 44)

  kuva 43kuva 44



Vaikka vasarat eivät olisi kuluneet voidaan ne vaihtaa soinnin takia. Vasarat ovat lampaanvillaa ja niissä tulee olla tietty kimmoisuus ja jännitteisyys, jotta ääni on halutunlainen. kuvat 45 ja 46

  kuva 45kuva 46

  kuva 47kuva 48

  kuva 49kuva 50



Koskettimiston huolto ja veroitus

Peruskorjauksen yhteydessä soittimen koskettimisto puhdistetaan ja liiaksi sivuttain liikkuvat ja kolisevat koskettimet veroitetaan uudelleen tai nahat vaihdetaan. Koskettimiston täsmällisyydellä on myös vaikutus koneiston säätöjen tekemiseen.

 
kuva 51

Koskettimistoa pitää linjassaan vaakanastat koskettimen puolessa välissä ja ohjausnastat piilossa etuosan alapuolella. Myöskin pienelukoiden jyrsimät verkalaput koskettimien alapuolella etupäässä tai kosketinpeti takapäässä tulee usein vaihdettavaksi. (kuvat 53 ja 54)

  kuva 53kuva 54, uudet verkalaput

  kuva 55kuva 56



Peruskorjauksen yhteydessä vaihdetaan myös paljon huopia ja verkoja, jotka satavuotiaissa soittimissa ovat kuluneet ja rikkoontuneet.

Kunnioitamme peruskorjauksessa eri tehtaiden määrittelemiä värejä verka- ja huopaosissa, jotta korjaus vastaisi alkuperäistä. Kuvissa Bechsteinin vihreä (kuva 57) ja Blüthnerin sininen (kuva 58)

  kuva 57kuva 58



Koneisto koskettimistoineen sekä sammuttajat asennetaan takaisin paikoilleen ja säädetään käyttökuntoon.

  kuva 59kuva 60



Pintatyöt

Soittimen pintaa voidaan entisöidä peruskorjauksen yhteydessä. Sell-lakalla tehty ranskalainen kiillotus tai vernissapohjainen puleeraus yleensä haalistuu tai himmenee ajan kuluessa ja (yleensä mustaa) väriä voidaan syventää puleeraamalla. Uudempien soittimien polyesteripintojen lohkeamia voidaan paikata ja naarmuja kiillottaa.



Koskettimiston punnitus

Koskettimiston punnituksen tarkoituksena on saada kosketustuntuma halutun painoiseksi ja tasaiseksi. Koskettimiston punnitus tehdään koneiston säätöjen yhteydessä. Koskettimiin lisätään tai poistetaan lyijypainoja.(kuvat 63 ja 64)

Koskettimiston punnituksen edellytyksenä on, että koneisto-osat eivät ole kuluneet, liikkuvat herkästi ja säädöt ovat kohdallaan. Punnitus on siten helppo tehdä peruskorjauksen yhteydessä.

  kuva 63kuva 64

 
kuva 65



Intonointi

Intonoinnilla eli äänen sävyn muokkaamisella voidaan ääntä tasoittaa ja pehmittää. Intonoiminen tapahtuu työkalulla, jonka kärjessä on haluttu määrä intonointineuloja, joilla vasaroita voidaan pehmittää. Pehmittäminen eri kohdasta vasaraa vaikuttaa eri äänenvoimakkuuksiin ja äänen eri ominaisuuksiin kuten äänen kokoon tai sävyyn. Vasaran kärkeen jää aina pisaran muotoinen alue, jota ei intonoida. kuvat 67 ja 68

  kuva 67kuva 68



Tarvittaessa korjauksen yhteydessä voimme asentaa soittimeen lisävarusteita tai muita tarvikkeita, kuten uudet pyörät (kuva 69) tai kostutinlaitteen.

 
kuva 69



Viritykset

Soitin kasataan ja siihen tehdään viimeiset tarkistukset ja viritykset. (kuva 71) Tämän jälkeen soitin on valmis luovutettavaksi takaisin asiakkaalle.

  kuva 71kuva 72











 



Siirry eri aihealueisiin:

Soittimen purku
Äänipohjan korjaus
Viritystukin korjaus
Kielisillan korjaus
Runkoraudan huolto ja sovitus
Bassokielien punonta ja kielitys
Koneisto-osien vaihto
Sammuttajakoneisto-osien vaihto
Koskettimiston huolto ja veroitus
Koneiston käynnistys ja säätö
Intonointi
Viritykset
Koskettimiston punnitus
Pintatyöt

(Viritystapit)
(Teräskielet)
Bassokielet
(Kielitysverat)
Vasaranupit
(Vasaran varret)
Sammuttajahuovat
Koskettimistoverat

Sivun yläreunaan